Sivut

torstai 16. kesäkuuta 2005

Valtakunnassa kaikki hyvin

Jokin roskalehti jakaa ihmisille helppoa rahaa julkkisjuoruista. Kaikenlaiset entiset maailmanparantajat, joiden mielestä maailman asiat ovat jo niin hyvällä tolalla että ainoat puolustamista kaipaavat sorretut ryhmät ovat julkkikset ja koulutetut äveriäät ylemmän keskiluokan naiset, ovat omistautuneet roskajulkaisun paheksumiselle. No onhan se kivaa että luonnevikaisella roskaväellä on taas tilaisuus tuntea itsensä kaikkia muita moraalisesti paremmaksi.

Michael Jackson vapautettiin syytteistä. Mies on jo kauan vaikuttanut laitoshoitoa tarvitsevalta ja syyntakeettomalta. Luultavasti myös lautamiehet päätyivät samalle kannalle (ääliöt suomalaisjuntit puhuvat niin usein "valamiehistä" tarkoittaessaan lautamiehiä, että periaatteesta aion itse kutsua amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehiä vastedes lautamiehiksi).

Stádas-kampanjan muisteloissa ei mainittu meikäläistä, minkä kyllä kestän. Se vähän ottaa aivoon, etteivät maininneet yli-inhimillisiin ponnistuksiin kyennyttä Aoife Ní Scolaítakaan. Kirjoitin Nuacht.comille yleisönosastokirjoituksen, jossa vaadin Aoifelle ansaittua tunnustusta.

Kotimatkalla Åbo Akademin tietokoneluokasta törmäsin joukkoon espanjalaisia. Joku heistä selitti toiselle jotain pato cerdosta. Mikä helvetin pato cerdo - sika-ankka? Ai, mutta sehän oli tietenkin POSANKKA! Ottaen huomioon, millaista tervan juontia espanjan opiskelu on ollut, olen aika ylpeä siitä, että ymmärrän sitä edes tuon verran. Mielestäni nimittäin yksi vaikeimpia asioita vieraalla kielellä on sivusta seuratun keskustelun ymmärtäminen, ainakin jos keskustelijat ovat keskenään vanhoja kavereita, joilla on oma tapansa vääntää sanoja, veltostuttaa ääntämystä ja vaihdella sisäpiirivihjeitä.

Katua ylittäessäni koin sitten todellisen ATM-elämyksen: selvästi yli 80-vuotias, mahdollisesti seniili ja maireasti hymyilevä vanha rouva yritti iskeä minua seurakseen "kello yhdeksän tansseihin". Kello oli tuolloin puoli kymmenen illalla. Mikäkö tekee tästä ATM-elämyksen? No, tietenkin Kokkarisen Ilkan kiteytys ATMyyden ratkaisevasta kokemuksesta: et oikeasti halua niitä naisia, jotka olisivat tarjolla.

No, onneksi Maria muuttaa Turkuun huomenna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit on suljettu. Jos ajattelit kirjoittaa tänne jotain paskaa, niin tiedoksesi: siitä ei tule mitään nyt eikä koskaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.