Linkki

Jos osaatte ruotsia ja teillä on mediaplayer-ohjelma, katsokaapa tästä linkistä, mihin asti feminismi on kehittynyt.

Nuori ruotsalainen tyttö kertoo, että kun hän murrosiän ahdistuksissaan etsi apua pahaan oloonsa, hän tuli törmänneeksi maailmanseittiä penkoessaan turvakoti- ja tyttöjen auttamisjärjestöksi esittäytyvän ryhmän verkkosivuihin. Hän luuli saavansa järjestöltä apua ja ilmoittautui sen kesäleirille, joka oli tarkoitettu väkivallan uhreiksi joutuneille tytöille. Kun hän saapui leirikeskukseen, mitään leiriä ei tullutkaan. Hänelle selitettiin, että vaikutusvaltaisten pedofiilimiesten liiga oli uhannut leirikeskusta ja aikoi miehittää sen tappaakseen kaikki tytöt tai viedäkseen nämä maanalaisiin siitoskeskuksiin synnyttämään pikkulapsia pedofiili- ja veriuhrikäyttöön. Niinpä tämä nuori tyttö heitettiin autoon ja hänet vietiin pakomatkalle Norjaan.

Siis, kuten veli Junakohtaus sanoisi: kelatkaa. Nuori ihminen hakee apua yksinäisyyteensä, depressioonsa ja pelkotiloihinsa ja uskoo menevänsä paikkaan, jossa hän on turvassa ja jossa hänestä huolehditaan ja jossa hänellä on ystäviä. Sen sijaan hänelle lietsotaan lisää pelkotiloja ja hänet viedään väkisin vieraaseen maahan. Luonnollisesti tytön kännykkä takavarikoitiin heti paikalla, jotta hän ei voisi soittaa kotiin. Kaappaajanaiset olivat aseistautuneet puukoilla, jotka pelottivat tyttöä, ja antoivat hänelle rauhoittavia, jotta hän ei järjestäisi kohtausta.

Ja kaikki tämä tietysti naisten oikeuksien puolustamisen nimissä, kuinkas muuten. Kaiken lisäksi hänen kaappaajansa pystyivät piileksimään kahden viikon ajan norjalaisissa naisten turvataloissa nuorten tyttöjen "puolustamisen" ja "suojelun" varjolla. Lopulta he sitten kääntyivät Tove Smaadahlin, tunnetun norjalaisen feministimatroonan puoleen, joka näki, että kaapatulla tytöllä oli hätä ja että hän ei halunnut olla tällä pakomatkalla. Hän sai kaapparit suostuteltua jättämään tytön hänen hoteisiinsa - kyllähän te varmasti luotatte siihen, että tyttö on turvassa Toven luona, vai mitä? - ja kaappareilla ei ollut arvovaltaa sanoa kuuluisalle Tove Smaadahlille vastaan. Smaadahl vei sitten tytön kotiin sukulaisten luokse, kuten tyttö oli pyytänyt.

Kun tyttö teki rikosilmoituksen kaappauksesta, se ei tietenkään johtanut esitutkintaa pitemmälle.


Mitä sitten tulee "maanalaisiin maailmaa hallitseviin pedofiilimiesten salaliittoihin, jotka uhraavat lapsia saatanalle", näyttää lähinnä siltä, että feministinen alakulttuuri on itse onnistunut muuttumaan tämän viholliskuvan mukaiseksi. Se on onnistunut ainakin Ruotsissa soluttamaan hallitukseenkin oman marionettinsa tasa-arvoasiain ministeriksi; ja ilmeisesti sen järjestämien naisitsetuntokurssien tavoitteena tuntuu olevan nuorten tyttöjen aivopeseminen rekkakuskilesboiksi, ainakin päätellen niistä kahdesta tuskin viittätoista vanhemmasta rekkakuskilesbovetimiin sonnustautuneesta tytöstä, jotka kirkkain silmin toistelivat ulkoaopeteltuja fraasejaan.

Juttuhan on niin, että jos minä olisin luonnevikainen lesbo lastenraiskaajanainen - ja sellaisiakin aivan varmasti on olemassa (katson kuitenkin velvollisuudekseni erityisesti muistuttaa, että kaikki lesbot eivät ole luonnevikaisia lastenraiskaajia, ollakseni loukkaamatta erästä minulle hyvin tärkeää henkilöä, joka varmasti lukee tätä päiväkirjaa) - niin ensi töikseni soluttautuisin johonkin tuollaiseen naiivien fundamentalistifemakkojen järjestöön päästäkseni käsiksi nuoreen lihaan.

Ja jos pikkutytöt valittaisivat siitä, että paha täti työntää sormen pimppaan lupaa kysymättä, niin paha täti voisi aina viitata siihen, että tytöt eivät ymmärrä omaa parastaan, koska könsmaktsordningen ja pedofiilimiesten maailmansalaliitto on vieraannuttanut heidät omasta naisevasta parhaastaan.

PS: Taannoista Kaarela-debattia en alennu kommentoimaan. Totean vain, että Kaarelaa vaivautui puolustamaan lähinnä joku nimimerkkiä Poikittain käyttänyt säälittävä ritarimies (tietysti!), jonka käsitys keskustelusta on leimata naisen kanssa eri mieltä olevat miehet epämiehekkäiksi; sitä paitsi Kaarela on poistanut, samaan tapaan kuin aiemmin Isosisko, blogistaan kommentointimahdollisuuden. Vakaumus, joka ei kestä toista mieltä olevien olemassaoloakaan, ei ole vakaumus. Se on lahkolaisuskonto. Vähän niin kuin jenkkilän ääriuskovaisuus.

Mutta on se silti aika huvittavaa miten innokkaita femakot ovat hyödyntämään näitä vanhan ajan herrasmiehiä, joiden mielestä naista on aina puolustettava vastaväitteiltä ja toista mieltä olevilta. Se, että herrasmiehen mielestä naiselle vastaan väittäminen on epämiehekästä naisen ahdistelua, tarkoittaa vain, että herrasmies pitää naista hentona olentona, joka menee rikki jo siitä, että hänen kanssaan ollaan eri mieltä. Tai sitten tyhmänä ja itsepäisenä olentona, jonka ei kuitenkaan voi odottaa pärjäävän tasa-arvoisessa väittelyssä, saati sitten oppivan siitä jotain.

Minä olen noin yleisesti ottaen lyönyt naisia joka päivä sen takia, että pohjimmiltani olen oikeasti uskonut tasa-arvoon ja odottanut heidän tosiaan kykenevän väittämään vastaan muutenkin kuin toistelemalla feministiuskonnon fraaseja tai kääntämällä asian henkilökohtaiseksi solvaamiseksi. Yleensä olen joutunut huomaamaan arvostaneeni heitä kohtuuttoman paljon.