Varkauden Averell

Mieleeni tuli päivällä taas yksi koulukiusaamisaikaan liittyvän asia: se, että eräs kiusaamiseeni osallistunut luokkatoveri tapasi noin kolme-nelitoistiaan iässä yläasteella hihkua kimeällä äänellä outoa iskusanaa baiii-i-ii-i-ii liikuntatunnin tiimellyksessä. Muistan jostain käsittämättömästä syystä ajatelleeni, että sana oli varmaankin venäjää. Alku ba- tuli yleensä matalahkolla äänellä, mutta nousi sitten falsettiin.


Hänellä oli tapana kommunikoida kaveriensa kanssa vedekielellä, eräänlaisella kontinkielellä, jota en koskaan oppinut. Muistan siitä sellaisia sanoja kuin vemmude, vellänkyde, vellakside, mutta ilmeisesti kielen sananmuuntosäännöt ovat kontinkieltä monimutkaisemmat, koska en ole kyennyt tulkitsemaan noita kolmea sanaa.


Kyseinen nuorukainen oli pitkä ja laiha, sellaisella tavalla, että kun hän yläruumis paljaana riehui lento- tai koripallopelissä, hänen luunsa paistoivat groteskisti ihon läpi, ja oli kuin luuranko olisi pelannut kanssamme. Kasvonpiirteiltään, kampaukseltaan ja laihuudeltaan hän toi elävästi mieleen Averell Daltonin. Amisviiksi-ikään tultuaan hän myös kasvatti Averellin viikset. Sen jälkeen en ole koskaan pystynyt palauttamaan mieleeni hänen todellisia piirteitään: niiden sijasta näen aina mielessäni jonkin Lucky Luken sivun, jolla Averell esiintyy.


Olen pohjimmiltani kiltti mies, joten en kerro teille tämän nuorukaisen oikeaa nimeä. Koska hän poltti tupakkaa murrosikäisenä, hänestä tuli epäilemättä YTM, joka sai naisia ja päätyi perheenisäksi. Ajatelkaa miten hänen auktoriteetilleen isänä kävisi, jos hänen varmasti jo teini-ikään ehtineet lapsensa lukisivat blogistani, että joku muistaa heidän ison pomonsa baiii-iiitä kiljuvana Averell Daltonina.