Riimittelyä

Joskus muinoin vastenmielisen Kanava-lehden vastenmielisempi päätoimittaja Seikko Eskola valitteli sitä, että riimi oli hävinnyt nykyrunoudesta ja jäänyt juiceleskisten asiaksi. Minä kirjoitin hänelle tästä hyvästä pitkän haukkumarunon, jota en hänelle lähettänyt ja joka valitettavasti on kadonnut. Muistan siitä vain säeparit

kuta kerjäät, mangut mitä,
tuta toki saat sä sitä

ja

Kanavasta kasvaa ehti
riikin ronskein roskalehti.

Nyt taas olen kaavaillut kunnon naisviharunoa, jossa esiintyisi kaikkien tyttöjen palvoma likainen, paskainen, väkivaltainen, juoppo ja narkomaani YTM. Valitettavasti sitäkään en ole kirjoittanut enempää kuin yhden säkeistön verran:

mies joka naiset kaateli
ei koskaan kylpyyn menis
kas onhan merkki aatelin
ain' pesemätön penis