Sivut

keskiviikko 30. marraskuuta 2005

Hiljaista on taas kerran

Blogikatsaus kai pitäisi suorittaa.

- Junakohtaus näkyy linkittäneen rankkaan ja niljaiseen pornoon.

- Skitso-Janne taas on innostunut jonkinlaisesta seksikoneesta, joka "paistaa munan ja kuumentaa kinkun", epäilemättä siis virittää sekä siittimen että naispartnerin aamuyhdyntää varten. Tosin koneen kuva on melko mitäänsanomaton, siinä vain lämpenee jokin häränsilmä ja mitähän lieneekään paahtoleipäviipaleita tai köyhiä ritareita, mutta peniksen sisääntyöntöreiästä ja vibraattorista ei näy vilaustakaan. On sitten itsesensuuri ottanut valtaansa Skitsonkin blogin, ei olisi uskonut.

- Kokkarisen Ilkka taas kirjoittaa vahvoja varoituksen sanoja kaikille meille, jotka erehdymme lukemaan riikinruotsalaisia libertaristiblogeja: No, viime aikoina olenkin lukenut vähän liikaa erilaisten fiksujen libertaristien kirjoittamia älykkäitä tekstejä, joten on hyvä vähän muistuttaa itseään siitä, millaisia libishörhöt voivat muuten olla ja mihin libertarismin kauniit sanat ja ajatukset todellisuudessa oikeasti johtavat. Libertarismi on teoria, vanhan tupakan pinttynyt löyhkä on käytäntö.

- Kasa linkittää Fritz Langin elokuvaan M - dein Mörder sieht dich an. Kestääköhän kone, jos lataan sen sieltä katsottavakseni?

- Aikaisemmin ruumistisella nimellä tunnettu tekstiä tuottava lihaolento kirjoittaa elottomista esineistä, jotka ovat paljon ihmistä kiehtovampia. Kyseiset elottomat esineet olivat minulle lapsuudessani aina kotikaupungista lähtemisen, matkan ja seikkailun symboleita. Ne kulkevat pitkiä rautoja myöten aina Kouvolan ja Kajaanin kaltaisiin paikkoihin. Rautojen alla on poikittain vahvalta tervalta tuoksuvia puupölkkyjä.

- Tiramisussa ollaan - jos oikein tulkitsen - sukupuoliyhdynnässä rakennusmiesten nähden. Estottomana aikanamme tällaisetkin harrasteet ovat sallittuja ja suvaittuja. Lisäksi rakennusmiehet tekevät oikeaa, fyysistä työtä, toisin kuin me jonninjoutavat akateemiset puuhastelijat, joten mikä olisikaan perustellumpaa kuin pyyteettömänä vapaaehtoistyönä tarjota näille yhteiskuntamme tukipylväiden pystyttäjille oikeaa, fyysistä viihdettä?

- Ja kun kerran tuli pornosta puhetta: Isosisko valittaa, että Hollywoodin valtavirtatuotannossa nainen on luopunut sinkkuelämästä ja muuttunut jälleen vaimoksi ja äidiksi. Luullakseni Isosiskon pitäisi tutustua hieman toisenlaisiin elokuviin, esimerkiksi Roccon villi miehuuskoe edustaa lajityyppiä, jossa Ihmissuhde-Henkan taannoin linkittämän tutkimuksen mukaan naista ei esitetä seksiobjektina eikä yksiavioisuuteen alistuvana kotirouvana, vaan aktiivisena, haluamansa ottavana itsenäisenä ja sinkkumaisen moniavioisena toimijana.

- Veloenan pitkä suhde on katkennut, ja muutamien muidenkin sivusilmällä vilkuilemieni bloggaajien ihmissuhteet ovat loppuneet tai menneet vaihtoon, puhumattakaan Blogistanin ulkopuolisista nettituttavista (neiti von Schweizer-Gesetziltäkin tuli juuri sensuuntaista sähköpostia). Ilmeisesti se, että minä sain viheliäisten "sinkkuiluvuosien" jälkeen lopultakin mukavan tyttöystävän, on seurausta jonkinlaisesta relativistisesta, mustaan aukkoon verrattavasta kosmisesta katastrofista tai repeämästä todellisuudessa, ja nyt kaikkien muiden kuin minun ihmissuhteet ovat putoamassa siihen samaan mustaan aukkoon. Ennen pitkää koko maailma on täynnä sinkkuja, ja ainoastaan Maria ja minä jatkamme yhdessä. Mikäs siinä, sitten me teemme yhdessä seitsemän lasta, joille puhutaan pelkkää ruotsia ja iiriä, ja heistä tulee uuden Suomen kantaisiä ja -äitejä.

- Voihan Venäjä -blogissa, jota luen liian harvoin, siteerataan Boris Nemtsovia, joka sanoo, että Venäjällä ei arvosteta demokratiaa, koska sen edestä ei kuoltu. Tätä minä olenkin aina epäillyt: ne itse asiassa nauttivat siitä, että niitä lahdataan ja teloitetaan ja viedään vankileireille. Ja koska venäläisiä sodan aikana kuoli kuin kärpäsiä heidän puolustaessaan stalinistista hirmuvaltaa, he ilman muuta arvostavat sitä hirmuvaltaa ihan toisella tavalla kuin demokratiaa. Loogista kuin mikä.

4 kommenttia:

  1. Venäjä kuuluu siihen suureen enemmistöön kansojen ja kulttuurien joukossa, jossa irtautuminen heimo- ja klaanipohjaisesta yhteiskunnasta on toteutunut ainoastaan vallan voimakkaan keskittymisen kustannuksella. Niinpä Venäjänkin historia on ollut aivan viime aikoihin asti huojumista yhdessä ääripäässään tyrannian ja toisessa mafioiden vallan välillä.

    Kolmas, länsimainen, vaihtoehto eli moderni demokratia edellytyksineen eli toimivine instituutioineen ja laillisuusperiaatteineen, on jonkinlainen harvinainen poikkeus. Minulla ei ole tiedossani perusteita väittää sitä vääjäämättömäksi kehityskuluksi. Sen juuret voivat olla syvemmällä länsieuroopan historiallisessa kehityksessä kuin äkkiä luulisi.

    VastaaPoista
  2. Käsittääkseni Venäjällä yritettiin uudistuksia jo varhain 1800-luvulla, mutta valtio haparoi jatkuvasti poliisivaltion ja täydellisen korruptioon tukehtumisen välillä.

    Maaorjien vapautuskin kuulemma lykkääntyi tämän takia vuosikymmenet. En sitten tiedä pitääkö paikkansa.

    VastaaPoista
  3. Tarkennettakoon vielä, että lasken tietenkin voimakkaan aateliston vallan mafioiden vallaksi, koska aatelissuku on sama asia kuin sukupohjainen mafia.

    Aatelistohan muodostui alunperin väkivaltaspesialisteista. Vasta modernina itsevaltiuden aikana aatelisto alkoi laajeta virka-aateliston muodossa, jolloin alkuperäinen kytkentä aatelistoon kuulumisen ja väkivaltaspesialistien sukuun kuulumisen välillä rikkoutui.

    VastaaPoista
  4. Tsaari kai taktikoi aatelistoa vastaan liittoutumalla hiukan maan kurjien kanssa, ja sitten taas toisinpäin. Uudistukset olivat aina ilmassa, mutta tappio Japanille aiheutti kotimaista tyytymättömyyttä ja vallan keskitystä.

    VastaaPoista

Kommentit on suljettu. Jos ajattelit kirjoittaa tänne jotain paskaa, niin tiedoksesi: siitä ei tule mitään nyt eikä koskaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.