Saatettuani Maria Kristiinan junalle tulin kotiin viettämään yksinäistä iltaa. Ystäväni Ivan Hlinka oli kuitenkin saapunut Pohjois-Koreaan tekemältään matkalta ja halusi kertoa minulle kohokohdista. Hänen mukaansa Kim Il Sungin palvonta on Pohjois-Koreassa yhdistetty luontevaksi osaksi itäaasialaisen kulttuuripiirin ikiaikaista esi-isien palvontaa: suuri johtaja on yksinkertaisesti esi-isistä suurin, eivätkä paikalliset asukkaat yritäkään kiistää henkilökultin uskonnollista luonnetta. Kansallismielisyys on oleellinen osa Pohjois-Korean poliittista järjestelmää, ja periaate onkin, että jos korealaiset palvovat jumalaa, sen tulee olla korealainen jumala. Korealainen jumala on tietenkin suuri johtaja, presidentti Kim Il Sung.
Kommunismi on ehdottomasti riittämätön ja epätarkka ilmaus kuvaamaan poliittista järjestelmää, jolle luontevampia vertailukohtia löytyisi sassanidien Persiasta ja inkojen Tawantinsuyusta. Kommunismin funktio on lähinnä ollut mobilisoida massat tämän järjestelmän tueksi. Loput on sitten hoitanut suuren johtajan lahjakkuus ja kyky hyödyntää perinteet ja uskonnolliset tavat omiin tarpeisiinsa. Massat ovat yksinkertaisesti omaksuneet suuren johtajan luoman moraalisäännöstön osaksi omaa moraalista mentaliteettiaan.
Peijakas, Hlinkan juttuja olisi mielenkiintoista kuulla...
VastaaPoistaPohjois-Koreassa on kyllä saatu aikaan se, että merkittävä osa korealaista perinnettä - etenkin sukujen vahva asema - on tukahdutettu Kim(ien) palvonnan tieltä. Enpä saa mieleen ns. perinteisestä kulttuurista mitään vastaavaa; toki esi-isien palvonta on ollut keskeistä, mutta vain pienellä osalla väestöä ylipäänsä oli esi-isiä, eli sukukirjoin tarkkaan tiedossa olleita edesmenneitä henkilöitä. Ns. rahvaalla suvun menneisyys ei monen sukupolven päähän ylettynyt (toki eliitin esi-isäritualismi oli statuksen merkki ja jäljittelyn kohde).
Kimin palvonnassa voi hyvin olla kristinuskon vaikutteilla aivan yhtä suuri ellei suurempi sija kuin esi-isärituaaleilla; kristinusko oli alunperin Korean pohjoisosissa paljon vahvempi kuin etelässä, ja Kimin vanhempien perheet olivat protestanttikristittyjä.
Koska nyt täytyy jo lopettaa, sanottakoon siis että konfutselaista esi-isäritualismia ja ns. auktoriteeteille alistumisen merkitystä KDKT:n (ollaksemme virallisia) systeemin taustalla on mielestäni liitoiteltu. Siinä on joissain tapauksissa ollut myös vähän diktatuurin parhain päin selittelyn makua. (Mutta pirullakos sitä järjestelmää selität...)
Hlinka lupasi kirjoittaa asiasta johonkin lehteen. Kirjoittamalla minulle (phoglund ättäntättä abo.fi) saat hänen oikean nimensä ja sähköpostinsa.
VastaaPoistaHemmetti, tosiaan, kuinka mielenkiintoista, kuten Antti Leppänenkin tuossa kirjoittaa... Raamatun kertomukset yhtyvät maailman ylikansalliseen kertomusperinteeseen; samoja juttuja kerrotaan eri kulttuureissa. Esim. luomistarina on tällainen.
VastaaPoistaPanu, puolankielistä (?) blogiasi on vaikea lukea. Taidat olla kielinero? Puola on ihan kiva maa, kun ajaa sen läpi, mutta kieli on jäänyt vieraaksi.
Olen ennen kaikkea väkivaltainen ja julma antifeministi. Feministit kuuluvat samaan kastiin natsien, fasistien ja stalinistien kanssa.
VastaaPoistaHih. Minulle feminismi ei ole tunnetila, enkä tarkastelle (huomaa tuo harvinainen verbin potentiaalimuoto) antifeminismiäkään tiettynä vahvana ja kovassa otteessaan pitävänä emootiona, vaikka näköjään syytä olisi. ;D Molemmat ovat minulle rakenteellisempia asioita, ne ovat näkökulmia.
VastaaPoistaFeministit ovat pahoja ihmisiä, jotka raatelevassa ja sadistisessa pahuudessaan haluavat aiheuttaa miehille ja pojille sanomattomia kärsimyksiä. Feministi kasvattaa vaikka oman poikansa kieroon saadakseen nauttia tämän kärsimyksistä depression ja itsemurhan vyöryessä päälle. Omille tyttärilleen feministi haluaa mieheyttään häpeämättömän kelpo miehen, joka on kasvatettu oikeaan pimpanmehustavaan maskuliinisuuteen pornolla ja machoasenteilla.
VastaaPoistaTuo on kyllä jo uskonkappale, ja kiinnostanee siten enemmän uskontotieteilijöitä kuin valtiotieteilijöitä ja politiikan tutkijoita. Feminismi on minulle politiikkaa. Ja politiikka noin yleisesti ottaeen kiinnostaa minua muutenkin.
VastaaPoistaPsykologisointi on aina arveluttavaa ja yleensä se enemmän piilottaa kuin paljastaa ongelmaa. Psykologisointi tällaisessa eturyhymäajattelussa ei minua kiinnosta, mielenkiintoisempaa ja perustellumpaa on tarkastella niitä yleisiä rakenteita, joiden vuoksi väitteet muodostuvat.
Feminismi on sinulle, kuten kaikille uskonkiihkoilijoille, uskonto, ja kaikkien uskonkiihkoilijoiden tapaan sinä kuvittelet oman uskontosi olevan kaikkien muidenkin uskonto. Kuitenkin yrität tukkia minun ja kaltaisteni suun leimaamalla meidän karvaista kokemuksista syntyneen vakaumuksemme feminismin pahuudesta "uskonnoksi".
VastaaPoistaKokemus opettaa, että feministien kanssa ei voi neuvotella, koska heidän maailmankuvansa selittää toista mieltä olevien ihmisten mielipiteet aina pahimmin päin, dogmeiksi ja "uskonnoksi", jolloin heidän ei tarvitse edes ottaa näitä mielipiteitä huomioon, saati kyseenalaistaa oman uskontonsa dogmeja. Analogia kiihkomuslimeihin, natseihin ja stalinisteihin on varsin ilmeinen.
Koska feministien uskonto ei salli neuvotteluita eikä kompromisseja, feministeillä ja meillä länsimaisen demokratian kannattajilla ei ole mitään yhteistä arvopohjaa. Koraania siteeratakseni: "en minä palvo sitä mitä te palvotte, ettekä te sitä mitä minä palvon, teillä on uskontonne ja minulla omani."
Ainoa mahdollinen tapa, jolla länsimainen demokraattinen oikeusvaltio voi ajan pitkään suhtautua feminismiin, on väkivaltainen konfrontaatio. Ruotsissa feministit ovat jo myöntäneet sen itse, pisteet heille rehellisyydestä. Tartumme miekkaan hyvällä omallatunnolla ja puhtain käsin, tietäen tekevämme oikein.
Panu, nähdäkseni sinä olet kehitellyt feminismille uuden määrittelyn, joka poikkeaa suuresti siitä, miten se yleisesti ymmärretään. Katso vaikka sanakirjasta.
VastaaPoistaLuulisi sinun kieli-ihmisenä tajuavan, että omien merkityksien keksiminen käsitteille johtaa vain väärinymmärryksiin..?
Vedä käteen.
VastaaPoista