Räikkösen Kimpen vaijeritemppu

Vaijeritemppu on kuusikymmenluvun ns. kapinallisten (tässä kohtaa pitää nauraa ivallisesti) seuraleikki, jonka sisältö on asiantuntijoiden mukaan seuraavanlainen: housut avataan ja siitin asetetaan pöydänreunalle. Tämän jälkeen tarjoilijalta tilataan kierros kaljaa, vai mitä saakelin kossua tai kusta ne landelindforssit lienevätkään latkineet. Jos tarjoilija ei huomaa penistä, vaijeritemppu on onnistunut. Jos tunnen pappenheimilaiseni, onnistunutta vaijeritemppua tulee juhlia kahta vertaa suuremmalla määrällä alkoholipitoista juomaa.

Ennen vanhaan vaijeritemppuja teki elitistinen AKS-ylioppilasnuoriso, joka tiesi hyvin, että kun tutkintopahvi tyrkätään räpylään, niin siitä eteenpäin ollaan ns. herroja, joiden tulee käyttäytyä herraskaiseen tapaan. Toisin sanoen vaijeritemput, viuhahdukset ja muut ylioppilasjäynät on tehtävä siinä vaiheessa kun ollaan vielä yliopiston kirjoissa ja saadaan olla vähän vastuuttomia Wennerbergin glunttien hengessä. (Vad ska det här egentligen föreställa! Va! Vet ni, era barbarer, mongoler, finntuppar inte vem Wennerberg var?) Olettaisin, että teekkarijäynät tehdään tällä samalla otteella vielä nykyäänkin.

Vaijeritemput ovat kuitenkin näköjään levinneet riekkuvista ylioppilaspiireistä koko kansan riemuksi, ja nyt tätä kansallista urheilulajia on elvytetty lontoolaisella pikkupornoklubilla Kimi Räikkösen voimin. En ihan tarkkaan tiedä, minkä sortin mies tämä Räikkönen muuten on, paitsi että hän seurustelee mallimissimimmin kanssa, tiedä vaikka olisi naimisissakin, ja ajaa jonkinlaista moottoriajoneuvoa ympäri rataa merkittävästi nopeammin kuin suuri osa samanlaista touhua harrastavista herrasmiehistä. Tämä antaa jonkinlaista osviittaa siitä, millainen kaveri on kyseessä: ilmielävä kaikkein ylimmän tason mieshän se siinä. Luonnollisesti asiaan kuuluu oleellisena osana, että tämä nuorukainen myös pitää tapanaan ja harrastuksenaan juoda itsensä täysin tolkuttomaan tilaan, ainakin päätellen siitä, että hänen rälläys- ja pämppäilytuurinsa oli päivän juorulärpykässä raportoitu samalla hartaudella kuin tähtiharrastajat seurailevat Machholz-komeetan singahtelua tai eksoplaneettojen editsekulkuja.

Miettikääpäs: öyhöttävä juoppo, joka örseltää kännissä seksiklubilla ja näyttelee penistään strippareille. Täydellisempää esimerkkiä tohtori Kokkarisen nerokkaasti määrittelemästä öyhöttävän amisalaluokan edustajasta tuskin pystyy kuvittelemaan, jollei se sitten ole parikymmentä vuotta aikaisemmin samanlaisena valtakunnanamiksena rellestänyt Nykäsen Matti.

Miettiköön kukin itse tykönänsä Räikkösen mallityttöä. Jos öyhöttäminen ja ryyppääminen merkittävästi alentaisi miehen markkina-arvoa, Kimi olisi varmasti joutunut tyytymään johonkin vähän taviksempaan naiseen, jopa olemaan ilman. Mallityttö olisi varmasti halutessaan saanut kiltimmän miehen, joka kuitenkin julkisuus- ja muulta markkina-arvoltaan sekä tietysti rahamassiltaan olisi ollut samalla tasolla kuin mallityttö itse - kyllä verraten kilttejä, tai ainakin jämptejä ja rällästämättömiä, nuoria ravintolayrittäjiä ja liiketaloustieteilijöitä, on maailma täynnä, ja kuuluuhan niitä komeita ja urheilua harrastavia insinöörejäkin olevan olemassa. Siitä huolimatta mallitytön vei juuri ja nimenomaisesti se juoppo ja öyhöttävä autonrassaaja-amis, jossa ei taatusti ole muuta ihmeellistä kuin rahat ja julkisuusarvo.

Jos joku vielä tämän jälkeen jaksaa inttää, ettei markkina-arvoteoria määritä ihmisen arvoa pariutumisen kannalta oikein, menköön röntgenkuvaamaan aivonsa. Kimi sai just sellaisen naisen kuin öyhöttävä amis pornolehtensä ääressä haluaa, eli panettavan missin. Sitä on markkina-arvo: saa valkata päältä sen, jonka haluaa, omien kriteeriensä mukaan.

Kieltämättä Renny Harlin rikkoi kaikki ennätykset silloin 90-luvun alussa, kun hän yksinkertaisesti vain näki muskelimimmi Katariina Ebelingin mainostamassa jotain himphamppua Hesarin kannessa ja päätti, että minäpä otan tuosta naisen. Ja otti myös, aivan kuin aurinkokuningas, itämainen hirmuvaltias, Belsassar, Salmanassar, Nebukadnesar tai Venäjän tsaari - tai aivan kuin yksi sinisistä, Stalinin ja Berijan salaisen palvelun upseereista, heilläkin oli markkina-arvoa, tai valtaa (sama asia), ottaa haluamansa nainen koiran tai aviomiehen perään haukkumatta. Sitä se markkina-arvo on suurimmillaan, juovuttavimmillaan: menneiden vuosituhansien itämaisten itsevaltiaiden valtaa. Taivas on rajana. Tai kuten Solzhenitsyn sanoi noista sinisistä: taivas yläpuolellasi on sinun - ja sekin on sininen!

Ja on aivan yks paskan hailee sanoa, että Kimin tyttö ei hänkään ole niitä suurimpia ruudinkeksijöitä - kauppakoulun kesken jättänyt kainalokoriste. (Eikä se muuten kuvista päätellen ole niin hirveän kauniskaan, jos totta puhutaan.) Ainakin apukoulun tarkkailuluokkalaisella Matti Nykäsellä on ollut kohtuullisen fiksuja panoja ja vaimoja ennen tätä nykyistä. Mutta silloin kun hän ei vielä ollut vankilakundi, vaan nuori mäkitähti, hän oli presiis yhtä pihalla ja viinoissa kuin nykyäänkin, ja vaikka 1980-luvun lopun juorulehtityyli ei ollut vielä kehittynyt nykyiseen raadollisuuteensa - Isto Lysmän, Mattia fanittaneen toimittajan, jutuista joutui lukemaan Matin ja hänen silloisten vaimojensa seurustelun väkivaltaiset yksityiskohdat rivien välistä - oli selvää, että luuvitonen viuhui jo siihen aikaan.

Matti oli naimisissa jonkun Piian kanssa, joka oli ammattikorkeatasoinen (silloin ammattikorkeaa ei ollut, mutta kumminkin) ylioppilas, eli kuitenkin oleellisesti fiksumpi kuin vähämielinen öyhöttäjämiehensä. Vuosikausia Matin ja Piian on/off -suhde oli juorulehtien paraatisivuilla: oli selvää, että Matin kyky sitoutua vastuullisesti parisuhteeseen oli samaa luokkaa kuin hänen kykynsä pysyä erossa viinasta ilman ulkopuolista apua, mutta yhtä selvää oli, että Piialle (joka oli muuten perussuomalaisen persjalkaisuuden luonnollisten rajoitusten puitteissa varsin kaunis ja eroottisesti viehättävä nuori nainen, selvästi nätimpi ja haluttavampi kuin Räikkösen riuku) oli tärkeää olla Matin kaltaisen super-YTM:n puoliso, jopa sen arvoista, että "Matin vaimon" statuksesta kannatti pitää kiinni, vaikka oli jo jokseenkin selvää, millainen huithapeli ja spurguntaimi Matti oli parantumattomalta perusluonteeltaan. Piia taisi jättää Matin vasta sitten kun Matin mäkiura kerta kaikkiaan loppui, jolloin marinoitumaksaisen mäkikäkemme markkina-arvo kääntyi laskevalle uralle.


PS: Edellisen kirjoitettuani tarkistin Matin seikkailujen yksityiskohdat netistä ja totesin järkytyksekseni, että sankarillamme oli ollut vaimo jo ennen Piiaa. Mitäpä tähän voi sanoa muuta kuin siteerata Robert Wrightia Henryn blogista. Olen hieman virittänyt sitaattia Suomen talveen.

Consider Matti Nykänen. Like many wealthy, high-status males, he spent his career dominating the reproductive years of a series of women. Somewhere out there is a man who wanted a family and a pretty wife and, if it hadn't been for Matti Nykänen, would have married one of these women. And if this man has managed to find another woman, she was similarly snatched from the clutches of some other man. And so on--a domino effect: a scarcity of fertile females trickles down the social scale.