Petri Korhonen, Demokraatin päätoimittaja, julkaisi läpyskässään hiljattain kirjoituksen, jossa hän täysin halla-aholaisin sanakääntein moittii vihreitä ja vasemmistolaisia aseiden vainoamisesta ja epärationaalisesta asekammosta. Juttu oli suoraan amerikkalaisten asehullujen kliseevarastosta, ja olisi voinut olla peräisin myös heitä apinoivan Jussi Halla-ahon blogista, josta tunnetusti ei ole koskaan löytynyt ainoatakaan omaa ajatusta.
Petri Korhonen, chefredaktör för den socialdemokratiska politiska tidskriften, lät nyligen sin blaska trycka en drapa där han i helt högerextrema vändningar ondgjorde sig över gröna vänstermänniskor för att förfölja vapenhobbyister och för att vara orationellt vapenfobiska. Hela texten såg ut som en samling klichéer från amerikanska vapenstollar eller Jussi Halla-ahos blogg, vars innehåll alltid varit i säck innan det kom i påse.
Korhosen sanotaan tulleen lehteä johtamaan ammattijournalistina, ei poliittisin perustein. No, johan sen minäkin olen käytännössä kokenut, että ammattijournalismin kovimpiin ja ehdottomimpiin ammattitaitovaatimuksiin kuuluu Suomessa kyky paijata myötäkarvaan äärioikeistoa. Korhonenhan on itsekin myöntänyt sen aivan avoimesti: median johtoportaan edustaja ilmoitti hänelle, että äärioikeiston nettihillumista ei tule nostaa tiedotusvälineissä framille, koska monet äärioikeistolaiset ovat "meidän printin tärkeitä tilaajia". Laillista menoa kannattavaa kansanosaa hugenbergit eivät pitäneet "meidän printin tärkeinä tilaajina". Ja työn jäljestä päätellen Korhonenkin oppi, kenen mielipiteet ovat tärkeitä mielipiteitä ja kenen eivät.
Korhonen sägs ha rekryterats av Demokraatti därför att han var en professionell journalist, inte på några politiska grunder. Nåja, jag har ju själv upplevt det i praktiken att journalistisk professionalism i finska Finland främst handlar om att kunna stryka extremhögern medhårs. Det har faktiskt Korhonen också öppet medgett: en representant för ledningen meddelade honom att extremhögerns onlineterror helst inte borde tematiserades i medierna, eftersom många högerextremister var "viktiga prenumeranter på våra printmedier". Och tydligen lärde sig Korhonen vems åsikter var viktiga åsikter och vems inte.
