Edellisessä kirjoituksessa tuli jo selvitettyä, että persujen ja äärioikeiston muiden hörhöjen keskuudessa pidetään Valko-Venäjän nykyisen diktaattorin, Alaksandar Łukašenkan, kritisoimista kommunismina ja kritisoijia vasemmistokiihkoilijoina. Keskustellaanpa sitten siitä, millaista vallankäyttöä tämä tyranni harrastaa.
I min föregående drapa berättade jag att sannfinnar och övriga högerextrema tokstollar ser kritik av Vitrysslands nuvarande diktator Alaksandar Łukašenka som kommunism och kritikerna som vänsterextremister. Låt oss då se på vad det är för regim som härskar i Vitryssland.
 |
Branisłaŭ Taraškievič, ensimmäisen valkovenäjän koulukieliopin ja oikeinkirjoituksen laatija, joka päätyi Stalinin joukkohautoihin vähän ennen toista maailmansotaa. Koska Taraškievič tällä tavalla joutui poliittisesti teloitetuksi, myös hänen oikeinkirjoituksensa, ns. taraškievica, kiellettiin ja sen tilalle otettiin venäläistyneempi "kansankomissariaatin valkovenäjä", narkomaŭka. Nykyään taraškievica on suosittu ennen muuta poliittisen opposition keskuudessa.
Branisłaŭ Taraškievič utarbetade den första skolgrammatiken och rättskrivningen för vitryska språket. Han slutade i en av Stalins massgravar strax före andra världskriget. Hans politiskt inspirerade avrättning medförde att också hans vitryska rättskrivning, s k taraškievica, förbjöds och en mera förryskad "folkkomissariatsvitryska" eller narkomaŭka infördes i stället. I dag åtnjuter taraškievica popularitet bland vitryska oppositionella.
Lähde/källa/крыніца: Wikipedia. |
Lähtökohtaisesti Łukašenka haukkuu fasisteiksi käytännöllisesti katsoen Valko-Venäjän koko poliittista kenttää. Tämähän on sikäli ristiriidassa äärioikeistomme kanssa, että se pitää koko Suomen poliittista kenttää kommunistisena. Mutta metodi on sama, vain etiketti muuttuu. Valko-Venäjän oppositiossa riittää puolueita kristilliskonservatiiveista sekopäätason äärivasemmistoon, välissä mm. perinteikäs sosiaalidemokraattinen Hramada-puolue ja vihreät sekä naisten puolue, joten sen leimaaminen fasistiseksi on asiatonta.
I princip beskyller Łukašenka hela det politiska spektrumet i Vitryssland för fascism. Vår extremhöger kallar på ett liknande sätt hela det politiska spektrumet för kommunistiskt, men det är bara ett byte av etiketter. I den vitryska oppositionen finns det partier från kristliga konservativa till tokextrem vänster. Däremellan ligger bl a det anrika socialdemokratiska Hramadapartiet och de gröna samt kvinnopartiet. Så det är helt osakligt att utmåla hela oppositionen som fascistisk.
 |
Stanisłaŭ Šuškievič, sosiaalidemokraattista Hramada-puoluetta edustava poliitikko, siviiliammatiltaan fyysikko ja matemaatikko. Siirtymäkaudella Neuvostoliitosta itsenäiseen Valko-Venäjään hän johti maan parlamenttia (korkeinta neuvostoa) ja oli käytännössä Valko-Venäjän valtionpäämies.
Stanisłaŭ Šuškievič representerar det socialdemokratiska Hramadapartiet; utanför politiken verkar han som fysiker och matematiker. Under övergångsperioden från Sovjetunionen till det självständiga Vitryssland ledde han det vitryska parlamentet (Vitrysslands högsta sovjet) och var i praktiken statsöverhuvudet. Lähde/källa/крыніца: Wikipedia |
Toki diktaattorin omassa kumileimasinparlamentissa on joukko hänen ylivaltansa tunnustavia näennäispuolueita. Tämä kikka oli käytössä monissa neuvostoblokin jäsenmaissakin, ja edelleen Kiinassa, jossa on mm. Guomindang-puolueen (vanhoissa historiankirjoissa Kuomintang, siis se Tšiang Kai-šekin eli mandariinikiinaksi Jiang Jieshin puolue) "kommunistipuolueen kanssa liittoutunut" osa. Varsinainen Guomindang toimii nykyään tietenkin yksinomaan Taiwanissa. Tai mistä minä tiedän, ehkä sillä on merkittävääkin aktiivisuutta ulkokiinalaisten yhteisöissä.
Naturligtvis hyser diktatorns eget gummistämpelparlament ett antal surrogatpartier som erkänner hans överhöghet. Samma trick tillämpades i många medlemsländer i Sovjetblocket, och det används än i dag i Kina, där den "med kommunistpartiet allierade fraktionen" av Guomindangpartiet fortfarande existerar i någon form. (Guomindang är samma parti som i gamla historieböcker kallas Kuomintang, alltså partiet som leddes av Chiang Kai-shek, eller Jiang Jieshi som han heter på mandarinkinesiska). Det egentliga Guomindangpartiet verkar nuförtiden naturligtvis bara i Taiwan. Eller vad vet jag, kanske det är aktivt bland utlandskineserna.
Maanpakoon on merkittävistä poliitikoista ajettu ainakin Zianon Paźniak, joka sai varsin laajan kannatuksen eri oppositiovoimilta, mutta edusti itse kristillisiä nationalisteja. Paźniak niitti melkoisia laakereita mm. julkaisemalla perestroikan aikana tutkimuksen KGB:n ja sen edeltäjien julmuuksista Valko-Venäjällä. Hän oli selvästi matkalla merkittäväksi kansanjohtajaksi, mutta menetti suuren osan kannatuksestaan lähdettyään maanpakoon, koska toiset oppositiopoliitikot syyttivät häntä jänistämisestä.
En del oppositionella politiker har gått i landsflykt, åtminstone Zianon Paźniak, som representerade kristliga nationalister men åtnjöt brett stöd bland oppositionspartierna. Paźniak rönte stor uppskattning bl a tack vare sin under perestrojkaåren offentliggjorda forskning i KGBs och dess föregångarorganisationers grymheter i Vitryssland. Han var på väg att bli en folkledare av mått, men när han väl gått i exil förlorade han en stor del av sitt stöd, ty andra oppositionella ansåg att han fegt övergett sitt folk.
 |
"Lopettakaa valkovenäjän kielen kansanmurha!" "Valkovenäläisille lapsille valkovenäjänkieliset koululuokat!" "Parlamenttiedustajat! Käsissänne on äidinkielemme kohtalo!" "Ei saa hyökätä valkovenäjän kieltä vastaan!" Tässä käytetty oikeinkirjoitus on narkomaŭka.
"Upphör med folkmordet på vitryska språket!" "Vitryska skolklasser för vitryska barn!" "Parlamentsledamöter! Vårt modersmåls öde ligger i era händer!" "Nej till angreppet mot vitryska språket!" Märk att den rättskrivning som här används är narkomaŭka. - Lähde/källa/крыніца: Wikipedia |
Opposition vainoaminen ja murhaaminen alkoi jo 90-luvun puolella. Vuoden 1994 vielä vapaissa vaaleissa, joissa Łukašenka ensimmäisen kerran valittiin presidentiksi, hänen tukijoukoissaan toimi muuan Viktar Hančar, joka sai avustaan kiitokseksi varapääministerin paikan. Hančar pettyi pian entisen suojelijansa poliittisiin linjauksiin ja liittyi opposition riveihin, ja vuonna 1999 hänet murhattiin salaperäisissä olosuhteissa. Näin siis tekee Venäjän tukema valtio, jonka arvosteleminen on persujen mielestä "vasemmistohörhöyttä".
Förföljelser av och mord på oppositionella började redan på nittiotalet. I de ännu fria valen år 1994, då Łukašenka för första gången röstades till president, var det en viss Viktar Hančar som stödde honom och utsågs till vice premiärminister av den tacksamme presidenten. Hančar blev dock snabbt besviken på sin f d beskyddares politiska vägval och anslöt sig till oppositionen, men år 1999 mördades han under mystiska omständigheter. Så här gör alltså en stat som Ryssland stöttar och som enligt sannfinnarna bara kan kritiseras av "tokvänstern".
 |
Muistoristejä Kurapatyn metsässä, jossa tapahtuivat Stalinin aikana suuret valkovenäläisten massateloitukset. Zianon Paźniakilla oli merkittävä rooli näiden teloitusten julkistamisessa.
Dessa kors i Kurapatyskogen i Vitryssland påminner om de stora massavrättningar av vitryssar som ägde rum där under Stalintiden.
Lähde/källa/крыніца/Quelle: Tobster/Wikipedia. |
Hančarin kohtalon koki toinen Łukašenkan entinen tukija, Juryj Zacharanka. Hän oli maan sisäisen järjestyksenpidon joukkojen kenraalimajuri, joka arvatenkin sai sisäministerin pallin, mutta ei viihtynyt siellä kauaa. Hänkin liittyi opposition riveihin ja häntä pidettiin vakavana uhkana presidentin vallalle, koska hänellä oli kannattajia sekä armeijan korkeassa upseeristossa että Valko-Venäjän KGB:n riveissä. Vuonna 1999 hänetkin vietiin ns. ajelulle, jolta hän ei enää hengissä palannut. Ilmeisesti myös ruumiin hävittämisestä huolehtinut krematorionjohtaja poltettiin hengiltä, jottei hän todistaisi. Näin tekee Venäjän tukema valtio, jonka arvosteleminen on persujen mielestä "vasemmistohörhöyttä".
Hančars öde delades av en annan före detta anhängare av Łukašenka, Juryj Zacharanka. Han var generalmajor i trupperna för inrikes ordning, och som man kan förvänta blev han inrikesminister, men trivdes inte länge i denna position. Också han anslöt sig till oppositionen och ansågs utgöra ett allvarligt hot mot presidenten, eftersom han stöddes av både en del höga officerare i vitryska armén och inom vitryska KGB. År 1999 kapades också han och försvann. Det förefaller att också föreståndaren för det krematorium där hans lik förintades brändes ihjäl eftersom han annars hade varit ett obekvämt vittne. Så här gör man i en av Ryssland stödd stat som det enligt sannfinnarna är "vänsterstolleri" att kritisera.
Vuonna 2000 katosi samalla tavalla Źmicier Zavadzki, valkovenäläinen toimittaja, joka oli dokumentoinut valkovenäläisten KGB-miesten osallistumista Tšetšenian sotaan. Hänen yhteistyökumppaninsa Pavał Šaramiet murhattiin autopommilla 16 vuotta myöhemmin. Ei toki ole ihan selvää, oliko näiden murhien takana Valko-Venäjän KGB, jokin tšetšeeniryhmä vai kuka.
År 2000 försvann på samma sätt Źmicier Zavadzki, en vitrysk journalist som dokumenterat hur vitryska KGB-män deltagit i Tjetjenienkriget. Hans samarbetspartner Pavał Šaramiet mördades med en bilbomb 16 år senare. Det är inte helt klart om det var vitryska KGB, någon tjetjengrupp eller någon annan aktör bakom dådet.
 |
Vapaan Valko-Venäjän lippu. Maciej Buračok kehottaa olemaan hylkäämättä valkovenäjän kieltä, koska se muuten kuolee. "Maciej Buračok" on kirjallinen salanimi - sen takana oli valkovenäläistä kansanperinnettä kerännyt runoilija ja kirjailija Francišak Bahuševič.
Det fria Vitrysslands flagga med ett budskap från Maciej Buračok, som uppmanar att inte överge vitryska språket åt döden. "Maciej Buračok" är en skönlitterär pseudonym - egentligen hette han Francišak Bahuševič och var folkloresamlare, poet och författare.
Lähde/källa/крыніца: Wikipedia. |
Valkovenäjän kieli on kotimaassaan lapsipuolen asemassa, koska Łukašenkan mielestä venäjän kieli on hieno kulttuurikieli ja valkovenäjä junttien mongerrusta. Valkovenäjän kielen arvostus on merkittävästi heikentynyt presidentin loppumattomalla valtakaudella. Mutta kai tämä olisi persujenkin mieleen, että Suomesta tehtäisiin jonkinlaisen satraapin tai lääninherran johtama Venäjän alusmaa, jossa saisi joko puhua vapaaehtoisesti venäjää tai ottaa vapaaehtoisesti räjähtävän luodin takaraivoon.
Vitryska språket behandlas i sitt hemland styvmoderligt, eftersom Łukašenka tycker att ryskan är ett fint kulturspråk och vitryskan en bonndialekt. Vitryska språkets prestige har under presidentens oändliga maktperiod i betydande mån försvagats. Men antagligen skulle det vara helt okej och lajbans för sannfinnarna att göra Finland till en rysk satrapi eller ett lydrike där man fritt kunde tala ryska eller lika frivilligt acceptera att få en kula i bakhuvudet.
 |
Naša Niva, perinteikäs valkovenäjänkielinen lehti, joka yhä ilmestyy. Kuvassa numero vuodelta 1911. On itsestään selvää, että Łukašenka on pyrkinyt estämään lehden julkaisemisen ja jakelun, koska se tunnetaan maan itsenäisimpänä ja rohkeimpana lehtenä.
Naša Niva, en anrik vitryskspråkig tidning, som fortfarande utkommer. I bilden syns ett nummer från år 1911. Det är självklart att Łukašenka försökt hindra dess utgivning och distribuering, eftersom den är känd som landets självständigaste och modigaste publikation.
Lähde/källa/крыніца: Wikipedia. |
Vuoden 2010 presidentinvaaleissa sallittiin muitakin ehdokkaita kuin Łukašenka - tärkeimpinä Andrej Sańnikaŭ, entinen varaulkoministeri, sekä runoilija Uładzimir Niaklajeŭ. Vaalin voitti tietysti istuva presidentti, mutta tulosta ei pidetty erityisen rehellisesti saatuna, ja oppositio protestoi. Poliisi ja KGB hakkasivat, kiduttivat ja vangitsivat protestoijia, ja meno yltyi puolin jos toisinkin niin rajuksi, että mandaattinsa vahvistanut presidentti saattoi lähes perustellusti leimata protestiväen "bandiiteiksi". Mutta kaipa tällaisen paheksuminen on persujen ja heidän liepeillään pyörivän äärioikeistolaisen ihmisliejun mielestä kommunismia.
I presidentvalet år 2010 tilläts även andra kandidater än Łukašenka - de viktigaste av dessa var f d finansminister Andrej Sańnikaŭ och poeten Uładzimir Niaklajeŭ. Det var givetvis presidenten som segrade i valet, men resultatet ifrågasattes av oppositionen, som demonstrerade mot det. Polisen och KGB torterade, misshandlade och tillfångatog protesterande oppositionella, och det blev så pass hårda tag på ömse sidor att presidenten som fått sitt mandat förlängt nästan berättigat kunde utmåla de protesterande som "banditer". Men jag antar att det enligt sannfinnarna och det avskum de umgås med är kommunism att ogilla en sådan regim.
Vuoden 2020 presidentinvaaleissa jatkui jokseenkin sama meininki. Uutiset ovat sen verran tuoreita, ettei niitä tarvinne hirveän perusteellisesti toistaakaan, mutta tunnetusti oppositioaktivisti Siarhiej Cichanoŭski pidätettiin ja hänen vaimonsa Śviatłana Cichanoŭskaja asettui hänen sijastaan vaaliehdokkaaksi. Vaalit voitti tietysti ikuinen presidentti Łukašenka, mutta vaalien jälkeen Cichanoŭskaja lähti kiertämään maailmaa Valko-Venäjän demokraattisen opposition symbolina. Luonnollisesti hänenkin vaalikampanjaansa häirittiin sellaisin brutaalein keinoin, joita persutkin mielellään suuntaisivat toista mieltä oleviin, elleivät ole jo suunnanneet.
En liknande atmosfär präglade också valet år 2020. Nyheterna är såtillvida färska att jag inte behöver upprepa dem, men jag nöjer mig med att påpeka att oppositionsaktivisten Siarhiej Cichanoŭski arresterades, så att hans fru Śviatłana Cichanoŭskaja kandiderade i stället. Det var naturligtvis evighetspresidenten som igen vann valet, men därefter började Cichanoŭskaja besöka åtskilliga länder som symbol för demokratisk opposition i Vitryssland. Också hennes valkampanj bekämpades med brutala trakasserier av den sort som också sannfinnar gärna skulle rikta mot oliktänkande, om de inte redan gjort det.
