Profetiani Suomelle

Suomalaiset eivät herää äärioikeiston uhkaan ennen kuin kaasukammion jonossa. Ja sielläkin joku kiroaa vihervasemmistolaisia ääriryhmiä, joiden taltuttamiseksi tällaiset ääritoimet olivat välttämättömiä.

Venäjä tappaa meidät kaikki atomipommeillaan

Kannattaa lukea tämä Georgy Bovtin artikkeli Moscow Timesista.

http://www.themoscowtimes.com/opinion/article/crimea-is-turning-russia-into-a-rogue-state/495985.html

Venäjä haluaa kostaa lännelle kaikki nöyryytykset ydinaseillaan. Tämä on se Venäjä, jota maahanmuuttokriitikot niin rakastavat, se homoja ja muslimeja vihaava ja tappava Venäjä.

Muutama ranskalainen viiva Ukrainan tilanteesta

(julkaistu ensimmäisen kerran Paljastetun blogissa 11. maaliskuuta 2014)

* Virkaatekevä hallitus Kiovassa ei ole "fasistinen", vaan on silkkaa Venäjän propagandaa väittää näin. Svoboda ja Oikea sektori, jotka ovat saaneet merkittävästi julkisuutta Venäjän propaganda-aparaatin avulla, eivät johda uutta hallitusta. On lisäksi viitteitä siitä, että Ukrainan nationalistit ovat antaneet yleisen talvisodan hengen viedä itseään: ainakin he ovat katkoneet yhteyksiään länsieurooppalaisten uusfasistien yhteistyöelimiin.

 * Nationalismi Ukrainan kaltaisessa maassa on joka tapauksessa ennen muuta siirtomaavallan jälkeisen katkeruuden eli hienommalla sanalla postkolonialismin ylilyönti. Täällä Suomessa "nationalismiksi", "maahanmuuttokritiikiksi" ja "kansallismielisyydeksi" väitetty aatesuunta on pelkkää kansainvälistä tuontitavaraa, joka ei edes oikein yritäkään olla mitään muuta kuin rikollista raakuutta ja sadismia. Meillä ei nimittäin oikeasti ole ollut mitään siirtomaavaltaa sortamassa itseämme vuoden 1917 jälkeen. Maahanmuuttokriitikoiden yritys leimata EU (vapaiden kansojen vapaaehtoinen yhteenliittymä) tai muslimimaahanmuuttajat (kourallinen hädänalaisia ihmisiä) jonkinlaisiksi sortaviksi siirtomaaherroiksi on jo vitsinäkin huono.

* Silloin kun ylilyövää postkolonialismia ovat harjoittaneet tummaihoiset kansat ja sortava maa on ollut länsimaa, vasemmistolaiset ovat usein ymmärtäneet ja silitelleet myötäkarvaan hyvinkin arveluttavia hallituksia niiden kolmasmaailmalaisen postkolonialismin vuoksi. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Venäjä nauttii tietyissä vasemmistopiireissä (ei ainoastaan jääräpäisen vanhakommunistisissa) eräänlaisen ”kunnianeekerin” asemaa – maan, jota ymmärretään ja paapotaan koska sillä on ollut kovaa siirtomaaherrojen alaisuudessa. Tämä paapominen on esimerkiksi joidenkin Afrikan maiden kohdalla jopa ymmärrettävää, mutta Venäjä ei ole koskaan ollut kenenkään siirtomaa, paitsi ehkä hallitsijoidensa, ja viimeistään silloin kun se vapautui kommunistivallasta, sille olisi pitänyt alkaa esittää samanlaisia moraalisuus- ja ihmisyysvaatimuksia kuin länsimaisille demokratioille. (Vasemmistoliiton viralliset kannanotot ovat olleet huomattavasti fiksumpia, mutta liiton reunoilla viihtyy aika paljon tätä Venäjää ihailevaa aluskasvillisuutta.)

* Venäläinen nationalismi sellaisena kuin se ilmenee entisissä neuvostotasavalloissa on paljon yksiselitteisemmin fasismin luonteista. Venäläiset tulivat neuvostotasavaltoihin herrakansana, sivistämään maiden alhaisia nationalisteja venäläisyyteen (ja tämä venäläisyys tietenkin esitettiin moraalisesti ylivertaisena, kommunismin parhaiden humaanien periaatteiden lipunkantajana ym.). Nyt venäläiset ovat valtaistuimeltaan pudotettu entinen eliitti ja herrakansa, joka kokee syvänä narsistisena loukkauksena sen, että heidän odotetaan pitävän esimerkiksi ukrainan kieltä periaatteessa samanarvoisena venäjän kanssa (hiljattain netissä levisi kuvia Krimin venäläisistä polttamassa mm. Jaroslav Hašekin ”Kunnon sotamies Švejkin seikkailujen” ukrainankielistä käännöstä). Historiallisesti juuri tällaiset asetelmat ovat ruokkineet fasismia: natsismin tärkeät aatehistorialliset valmistelijat Arthur de Gobineau ja Houston Stewart Chamberlain olivat aatelismiehiä, joita närkästytti halvan rahvaan nousu vuosisataisen aatelisluokan ohi pelkillä maailmallisilla ja henkilökohtaisilla ansioilla, ja kuten muistamme, Hitlerin alkuperäiset pääviholliset eivät suinkaan olleet juutalaisia, vaan tšekkejä, jotka kehtasivatkin työteliäisyydellään ja lahjakkuudellaan nousta saksalaisen herrakansan ohi Itävalta-Unkarissa.

* Äärioikeisto esimerkiksi Kreikassa ja Unkarissa on tuominnut Ukrainan uuden hallituksen. Kreikkalaisten fasistien mukaan Ukrainan hallitus on yhteistyössä juutalaisen maailmansalaliiton kanssa, mikä tietysti on sikäli ”uskottavaa” (heh!) että hallituksessa on useampi kuin yksi juutalaistaustainen ministeri. Ukrainalaismielisyydessään Halla-aho on poikkeus eurooppalaisessa äärioikeistossa, ja se että hän osallistui Ukrainan tukimielenosoitukseen Helsingissä oli puhdasta opportunismia: kuten kaikki hyvin tietävät olen omissa blogeissani puolustanut valkovenäläisten ja ukrainalaisten oikeutta omaan kieleen ja kirjallisuuteen yli vuosikymmenen, ja Halla-aho on tästä hyvästä lähinnä pitänyt minua pilkkanaan.