maanantai 22. elokuuta 2005

Maria Kristiina Kupari, 28 vuotta eikä suotta

Maria täytti tänään 28 vuotta. Hän oli itse unohtanut koko jutun, ja suurin osa päivästämme kului lattioiden luuttuamiseen, imurointiin ja mattojen piiskaukseen. Tarjouduin tietenkin tekemään osani työstä. Oikeastaan se mitä eniten olin kaivannut seurustelusuhteelta oli juuri se, että pääsin tekemään tällaisia arkisia asioita yhdessä tyttöystäväni kanssa. Ennen kuin olin tutustunut Mariaan, yksi elämäni suurimpia onnenhetkiä oli ollut se, kun liettualainen ystävättäreni päätti yrittää ihmistää minua ja pakotti minut kanssaan pesutupaan pyykkäämään rytkyni. Hän komensi minua töykeästi pitkin pesutupaa, ja olin maailman onnellisin mies. Kun jälkeen päin vinoilin hänelle siitä, että meitä oli varmaan luultu pariksi, hän vastasi: Niin, he luulivat että minä olen hullu ja sinä onnellinen. No, nyt Maria on ilmeisestikin hullu ja minä onnellinen.

Kun työ oli tehty, Marian äiti soitti kännykkään ja onnitteli häntä, kyllähän äiti aina lastensa syntymäpäivät muistaa. Nyt vasta minäkin sain tietää asiasta, ja muutaman asiaankuuluvan synttärihalauksen jälkeen menimme kauppaan ostamaan kuningatarkakun, jolla olemme nyt mässäilleet.